Kohti syksyä

Kaamosmasennukseni oli viime vuosituhannella talliympäristössä yleinen hauskuutuksen aihe. Jengi kyttäsi keltaisia lehtiä ja ensimmäisen ilmestyessä sain hilpeitä kommentteja, että joko masentaa. Nerokkaimmat kehittivät hattua, jossa lipassa roikkuisi vihreitä lehtiä ja kuulokkeista kuuluisi linnunlaulua. 

Kaamosmasennus osoittautui sitten vuosia myöhemmin hoitamattomaksi kilpirauhasen vajaatoiminnaksi, mutta edelleen syksyisten iltojen pimeneminen, lehtien kellastuminen ja muuttolintujen lähtö herättää minussa hienoista alakuloa. 

Olen valon lapsi ja muumi, hiukan nuuskamuikkunen... Muumit nukkuvat talvella. 

Olen vuosia lääkinnyt itseäni non-stop linnunlaululla YouTubesta ja kirkasvaloakin olen testannut. 

Paras lääke kuitenkin on hyväksyminen; syksy tulee. Ja syksyn jälkeen talvikin. Ja lopulta uusi kevät, jonka jokaisesta merkistä kerään tunnetta ja nautintoa talteen niin paljon, että sillä menee syksy, talvikin. 

Ja aina on  mahdollisuus tehdä kuten muumit;
nukkua, kunnes uusi kevät taas koittaa 💚

Markkinoilla

Malva

Uuden koiran kanssa töihin lähteminen on aina yhtä jännittävää.  Pennusta ei koskaan osaa ihan varmaksi sanoa, onko tämä työ sille liikaa, sopivaa vai jotain siltä väliltä. 

Malvan debyytti ihan oikeasta työharjoittelusta tuli tänä viikonloppuna, kun osallistuimme Eurajoen Yrittäjien Markkinoille. Päivä oli kuuman aurinkoinen, mutta siitä huolimatta auton sai niin viileäksi foliopeittojen ja avoimena olevien luukkujen avulla, että koirilla ei ollut tukalaa... toisin kuin meillä ihmisillä, auringossa seisojilla. 

Malva on jo aiemmin osoittanut olevansa avoin ja sosiaalinen, muttei ylitsepursuavalla tavalla, kuten Roosa. Markkinoilla hän vain paransi kuvaa, olemalla vieraassa ja hälisevässä ympäristössä kuin kala vedessä. Ihmisten rauhaan jättäminenkin oli hänelle helppo juttu 💛

Mammasta erossa oleminen taas ei. Odottamaan jääminen, Roosan lähtiessä hommiin oli liian vaikeata, edelleen. Tätä on harjoiteltu, mutta on aina vaan yhtä hankalaa. 

Jokainen koira ja jokainen meistä on yksilö, ainutlaatuinen. Tämä pitää jalat maassa, että vaikka kokemusta olisi kuinka paljon, tulee vastaan se kaveri, johon muiden kanssa hyväksi todetut jutut eivät vaan riitä. Siispä tulta päin; harjoittelemaan ja kehittämään uutta, turvallista, mielekästä harjoitusta, tällä isolle vauvalle... Pala kerrallaan, tässäkin asiassa 💛

Roosa

Roosasta on tullut leipäpappi. Kokenut mummo, joka klaaraa tilanteen kuin tilanteen, mutta edustaminen maksaa. Hän osoittaa, että silitykset ovat maksullista palvelua ja päivän edetessä, kallistuvat koko ajan. 

Osastollamme kävi useampi sata ihmistä ja kohteliaasti Roosa aina töissä ollessaan heidän kanssaan "keskusteli", mutta käyden säännöllisesti hakemassa palkkaa. Eikä siinä ole tietenkään mitään väärää! Töissähän hän siellä oli. Hän osaa myös kertoa, koska haluaa tauolle ja tauoilla nukkuu rennosti, mikä on tietysti perusedellytys kaikelle työnteolle. 

Viimeisiä tämän tyyppisiä työkeikkoja tämä silti alkaa olla. Roosa on nyt kuusi vuotta ollut tiimimme luottopakkina. Toivottavasi Malvasta kasvaa hänelle manttelinperijä, joka nauttii työstä samalla tavalla 💕